Sahanpurusuihkussa sorkkaraudan kanssa

Purkuhommat Konsulin talolla ovat edenneet, ja pikku hiljaa remontin etenemisjärjestys alkaa hahmottua... palapelin rakentelua tämäkin.

Sorkkarauta on tullut vanhan talon omistajana tutuksi ensimmäisinä kuukausina. Niitähän on meilläkin mallia mini, käteensopiva ja sitten se järeä. Nyt tänä viikonloppuna huomasin, että tätä järeämpää sorttia täytyy käydä hakemassa muutama lisää, jos haluaa saada revittyä leveitä raakalautoja katoista, seinistä ja lattioista. Jokainen lauta on naulattu järkyttävän isoilla nauloilla kiinni. Eipä purkupäivän päätteeksi tarvitse miettiä yhtään enempää treeniä

Tänä viikonloppuna jouduimme tekemään päätöksen, että kuistiosa ja piiansiipi on purettava kokonaan. Se kun lepäilee aika heppoisen sokkelin päällä ja aivan maantasossa. Harjun puolen sisäänkäyntiä täytyy muotoilla ja maamassoja poistaa reilusti sekä salaojitus ja sokkelin suojaus saada kuntoon. Nykyinen alapohja on lähes maassa kiinni ja alajuoksut ovat lahonneet. Vaikka alapohja on nyt kuiva, täytyy se uudistaa toimivaksi. Rankarakenteisessa osassa, joka on tehty hirsikehikon kylkeen, ei ole mitään rakenteellisesti säilyttämisen arvoista, ja siksi se nyt sai purkutuomion. Eli tekemistä riittää sorkkaraudan varressa koko kevääksi.

Rankarakenteinen seinähän on tietysti 1930-luvulla eristetty sahanpurulla. Seinän tekotapa tuli melko hyvin tutuksi, kun satuin repimään portaikon alapuolelta paneelia irti. Sain seinän kotelosta 1,5 kerroksen verran kuivaa sahapurua niskaani. Siinä vaiheessa ei naurattanut. Kirosin mielessäni, että olin kyllä lukenut siitä Perinnerakentajan kirjasta, että se hemmetin puru on kaadettu ylhäältä koteloon ilmavaksi eristeeksi. Enpä siinä seinää repiessä sitä enää muistanut... No, nyt viisastuneena olen varustautunut kiltisti hengistyssuojaimen lisäksi, suojalaseilla ja pipolla purkutöissä. 

Ylhäällä maisemakuva talolta harjun puolen pihallemme. Rauhoittava vai mitä? 

Tämä osa menee nyt purettavaksi, mutta samalle paikalle on tarkoitus tehdä uudisosa, johon upotamme kaikki pesutilat sekä kodinhoitotilan ja lämpimän kuistin sisäänkäynteineen. Tämä ihana maisema avautuu tulevan Master Bedroomimme kylpytiloista. Olen haaveillut tähän ikkunan alle kylpyammetta. Olisipa ihana leppeänä kesäiltana avatun ikkunan alla nautiskella ja kuunnella harjun elämää💕.

Käynnit Konsulin talolla eivät ole ikinä yllätyksettömiä. Olen haaveillut kakluuneista alakerran tiloihin, jotka olisi tarkoitus suunnitella aikakautta kunnioittaen. Mieheni kanssa vietettiin eräskin ilta selaillen netistä purettuja kakluuneita ynnäillen niiden pystyttämiskuluja. Tänä viikonloppuna saimmekin sellaisen yllärin, ettei paremmasta väliä. Pihatalon kellarissa kaikkien kymmenien purkkien ja pullojen ja muiden vanhojen aarteiden keskeltä löytyi pahvilaatikkoon pakattuja kakluunin kaakeleita. Koristelistojen perusteella ovat vanhoja... siis oikeasti vanhoja. Innolla odotan tulevia lomapäiviäni, jolloin pääsemme mieheni kanssa tarkemmin tutkimaan laatikon sisältöä. Nyt täytyy vain pitää peukkuja, että osat ovat tallella ja ehjiä. Sen jälkeen täytyykin yrittää etsiä uunille tekijä.